Tiesitkö tämän sioista

IHMEELLISET SIAT

Luonnossa siat voivat elää yli 20-vuotiaiksi, ja emakot poikivat ensimmäisen kerran vasta nelivuotiaina.

Sikojen sosiaaliset verkostot ovat monitahoisia, ja niihin liittyvät tunnesiteet ovat vahvoja.

Siat tunnistavat toisensa ja ylläpitävät lauman sosiaalista hierarkiaa hyvän hajuaistinsa avulla. Erilaisilla eleillä on myös tärkeä merkitys.

Siat käyttävät ainakin 20 eri ääntä kommunikoimiseen.

Siat viettävät suuren osan ajastaan tutkimalla ympäristöään suullaan ja kärsällään. Kärsä on sian herkin kohta, ja sen tunto vastaa ihmisen käden tuntoa.

Sika on siisti eläin, joka erottelee makuu-, ruokailu- ja ulostuspaikat toisistaan tarkasti.

Siat voivat syödä pieniä määriä raatoja, mutta ne eivät itse saalista.

Professori Donald Broomin mukaan sika on kognitiivisilta taidoiltaan vähintäänkin pienen lapsen tasolla.

Siat ovat koiria nokkelampia temppujen oppimisessa, ja niitä on opetettu jopa pelaamaan tietokonepelejä.

Sikojen kyky intensiiviseen keskittymiseen on kädellisiä suurempi. Siat oppivat yrityksen ja erehdyksen avulla varsin nopeasti.

Siat kykenevat muistamaan käyttämänsä lelut jopa kolmen vuoden kuluttua.

Tutkija Lyall Watson: ”En tunne ainuttakaan toista eläintä, joka olisi yhtä johdonmukaisen utelias, kiinnostunut uusista kokemuksista ja valmis kohtaamaan maailman hämmästyttävällä innokkuudella. Mikään toinen elävä olento ei ole niin huonosti ymmärretty."

SIKALOIDEN ARKEA

Suomessa teurastettiin vuonna 2008 noin 2,5 miljoonaa sikaa.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaan yhteiskarsinoissa pidettävälle 85-110 kg painavalle lihasialle on taattava vain 0,65 neliömetriä elintilaa. Tämä on vähemmän kuin sanomalehden aukeama. Yli 110 kg painavalle sialle taataan yksi neliömetri.

Porsitushäkeissä olevat emakot elävät eristyksissä lajitovereistaan. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa suositellaan, että häkin leveyden on oltava 85 cm, mikä tarkoittaa että emakko ei pysty edes kääntymään. Suositus ei ole sitova.

Siat ovat herkkiä stressille ja eläintuotannossa puhutaankin "stressisioista".

Stressistä ja tuotannon huonoista olosuhteista syntyvät terveysongelmat ovat yleisiä.

Turhautumisesta aiheutuva häntien pureskelu johtaa toisinaan mätäpaiseisiin.

Uupumukseen, kuumeeseen ja mahdollisesti kuolemaan johtavaa porsasyskää on havaittu tietyillä alueilla jopa 20 prosentilla sioista. Paiseinen keuhkotulehdus ja kapi ovat myös yleisiä.

Jopa 40 prosenttia sioista sairastuu stressistä aiheutuvaan mahahaavaan. Mahahaava on kivulias ja johtaa syömättömyyteen, anemiaan ja oksenteluun. Se on syynä joka viidennen sian kuolemaan.

Stressistä johtuva äkillinen sydänkuolema on yleinen kuolinsyy.

Sorkkien liikakasvu ja rampauttava niveltulehdus ovat kivuliaita ja yleisiä.

Alle viikon ikäisten porsaiden kastroinnissa ei käytetä nukutusta tai puudutusta.

Tuottajat pyrkivät pitämään emakot jatkuvasti tiineinä. Näin imetysaika on lyhennetty 28 päivään. Luonnossa vieroitus tapahtuisi vasta 14-17 viikon iässä. Vieroitus nostaa huomattavasti stressiä ja porsaskuolleisuutta.

Jos emakko ei tule heti raskaaksi, se joutuu usein teuraaksi.

Porsaasta tulee kymmenen viikon iässä lihasika. Kasvuvauhtia pyritään jatkuvasti nopeuttamaan.

Eläintutkijoiden mukaan tuotantosiat ovat usein kliinisesti masentuneita. Ne elävät turhautumisen, stressin ja kroonisen kivun maailmassa.