Viisi myyttiä sikateollisuudesta

1. Suomessa eläimet voivat hyvin, sillä Suomi on eläinsuojelun edelläkävijä

VÄÄRIN. On totta, että Suomen eläinsuojelulaissa on edellytykset eläinten hyvälle kohtelulle. Jos lain kirjainta noudatettaisiin tarkasti, tehotuotanto loppuisi. Eläinsuojelulakia täydentävät asetukset kuitenkin mahdollistavat nykyiset tehdasmaiset olosuhteet. Esimerkiksi tiineitä ja porsineita emakoita saa seisottaa viikkokausia häkeissä, joissa ne eivät pysty kääntymään. On myös laillista kastroida alle viikon ikäinen karjuporsas ilman puudutusta. Lain mukaan satakiloinen lihaksi kasvatettava sika ei tarvitse enempää tilaa kuin sanomalehtiaukeaman verran. Siat ovat erittäin älykkäitä ja herkkiä eläimiä, jotka eivät voi hyvin Suomen lain sallimissa oloissa.

Myytti: Lihakeskusliitto
www.lihakeskusliitto.fi/lihalehti/lihatieto/liha-alanABC.pdf

2. Maatilojen eläimet ovat terveitä

VÄÄRIN. Tehomaataloudessa eläimet voivat pahoin niin fyysisesti kuin psyykkisesti, mikä käy ilmi myös kampanjan kuvamateriaalista. Ryhmäkarsinoissa pidettävillä sioilla on haavoja, ruhjeita, paiseita ja pureksittuja häntiä, mikä on seurausta tappeluista ja muusta häiriökäyttäytymisestä. Koska eläimillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa elinympäristöönsä, ne ahdistuvat ja purkavat turhautumistaan lajitovereihinsa. Kituvat ja kuolleet siat karsinoissa eivät myöskään ole poikkeus. Emakoilla on jalkasairauksia ja makuuhaavoja. Koska niillä ei ole mitään tekemistä, ne alkavat pureskella kaltereita, muuttuvat apaattisiksi ja saattavat menettää kiinnostuksen porsaiden hoitoon.

Myytti: Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK
www.mtk.fi/maatalous/tuotanto_ja_markkinat/elainten_terveys/fi_FI/elaint...

3. Sikojen laiminlyönti on äärimmäisen harvinaista

VÄÄRIN. Kuvamateriaali syksyltä 2009 osoittaa, että useissa sikaloissa eläimillä oli hoitamattomia avohaavoja, paiseita sekä murtuneita jalkoja. Vammautuneet siat olivat sikaloissa terveempien eläinten joukossa, ja ne joutuivat toisten tallomiksi ja ruhjomiksi. Jotkut yksilöt olivat liikuntakyvyttömiä, ja ne makasivat lähes kuolleina ja hengittivät vaivoin. Usealla tilalla karsinoista löytyi kuolleita sikoja elävien seasta. Eläimillä ei yleensä ollut riittävästi kuivikkeita tai niitä ei käytetty lainkaan, eikä virikkeitä juuri löytynyt. Lähes kaikissa kuvatuissa sikaloissa oli myös todella likaista, ja siat kahlasivat paksussa uloste- ja liejukerroksessa. On tärkeää ymmärtää, että tämä ei ole poikkeuksellista, vaan eläinten kärsimys on olennainen osa tehomaataloutta.

Myytti: MTK:n kotieläinasiamies Jukka Rantala
www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/11/1005044

4. Tehotuotantokampanjan kuvat vuodelta 2007 eivät ole enää ajankohtaisia

VÄÄRIN. Kampanjan kuvamateriaalista käy ilmi, että mikään ei ole muuttunut. Uudet kuvat vahvistavat kahden vuoden takaisen tilanteen. Suomalaisista sikaloista löytyy sairaita, kituvia ja kuolleita eläimiä ahtaista ja virikkeettömistä oloista. Tämä ei yllätä, sillä kysymys ei ole yksittäisistä eläinrääkkäystapauksista, vaan sikatilojen arjesta. Maatalousministerin väittämä osoittaa, että hän ei ole millään tavalla ajan tasalla yhdestä hänen keskeisistä vastuualueistaan, eläintuotannosta. Sen sijaan maa- ja metsätalousministeriö on Anttilan johdolla keskittynyt edistämään sikatuotannon valheellista markkinointia tukemalla possupedia.fi -sivustoa neljännesmiljoonalla eurolla.

Myytti: Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila
Helsingin Sanomat 26.11.2009.

5. Uusi eläinlääkintähuoltolaki parantaa sikojen oloja suurin harppauksin

VÄÄRIN. Uuteen eläinlääkintähuoltolakiin sisältyvä eläinten terveydenhuoltosopimus tarkoittaa käytännössä, että eläinlääkäri tarkastaa sikojen kunnon kuudesti vuodessa. Tämä ei muuta mitään, koska kampanjakuvissakin näkyvällä eläinten kärsimyksellä on viranomaisten hyväksyntä. Tehotuotantokampanjan aikana eläinlääkärit tarkistivat useita kymmeniä tiloja, joilta kuvaajat olivat löytäneet sairaita, kituvia ja kuolleita sikoja. He eivät kuitenkaan havainneet niistä huomauttamista. Eläinten pahoinvointi on järjestelmällistä ja olennainen osa tehotuotantoa, mihin viranomaiset eivät halua puuttua.

Käytännössä terveydenhuoltosopimus ei vaikuta eläinten arkeen. On laillista pitää sikoja ahtaissa ja ankeissa oloissa, joissa ne eivät voi elää mielekästä elämää. Vaikka eläinlääkäri kävisi sikalassa päivittäin, porsaita kuolisi yhä nälkään ja kylmyyteen, emakot pysyisivät apaattisina rautahäkeissä ja lihasiat jatkaisivat toistensa häntien puremista. Siat eivät voi hyvin tehotuotannossa, eikä eettinen tehoeläintuotanto ole mahdollista.

Myytti: Sirkka-Liisa Anttila
Helsingin Sanomat 26.11.2009