Suomen maatalouden päästöistä 51 prosenttia syntyy lihan tuotannosta.

Ilmaston ystävä valitsee vegaaniruokaa

Yhä useamman tutkimuksen myötä on vahvistunut käsitys siitä, että paljon eläinperäisiä tuotteita sisältävät ateriat kuormittavat ympäristöä keskimäärin enemmän kuin paljon kasvikunnan tuotteita sisältävät. Lisäksi on havaittu, että kuljetusten ja pakkausten osuus ruuan kokonaisympäristövaikutuksista on vain muutaman prosentin luokkaa.

Ympäristön kannalta olennaista on se, onko lautasella eläinperäistä vai kasvisperäistä ruokaa.

Lihan syönti on ympäristön kannalta kaikkein vahingollisin tapa hankkia tarvittava energia ja ravintoarvot. Erityisen huonosti elintarvikkeiden materiaalipanosta ja ravintoarvoja tarkasteltaessa pärjäävät naudan- ja sianliha. Ekotehokasta ravintoa ovat taas lakka, ruokaperuna, soija ja viljatuotteet. Jauhelihasta tehty makaronilaatikko kuluttaa seitsemän kertaa enemmän luonnonvaroja kuin ravintoarvoiltaan vastaava soijarouheesta tehty makaronilaatikko.

Maatalouseläinten kasvatus onkin maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. YK:n elintarvike ja maatalousjärjestön (FAO) mukaan eläintuotanto on vastuussa jopa 18 prosentista maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Kolmasosa maailman kasvihuonekaasupäästöistä liittyy jollain tavalla maatalouteen. Ylilannoituksen lopettaminen, maaperän köyhtymisen ehkäisy sekä lihan kulutuksen vähentäminen voisivat leikata maatalouden päästöt lähelle nollaa tai jopa muuttaa maatalouden hiilidioksidinieluksi.

Suomen maatalouden päästöistä 51 prosenttia syntyy lihan tuotannosta, 28 prosenttia maidon tuotannosta ja loput ruoka- tai energiakasvien viljelystä. Ilmastonmuutoksen kiihtyminen ei ole ainoa ruuan tuotannon haittapuoli. Elintarvikkeiden tuotanto aiheuttaa merkittävissä määrin myös happamoitumista ja vesien rehevöitymistä. Lisäksi ruuan tuotannon tieltä raivataan metsiä ja tehotuotannon myötä pilataan maaperää.

Tulevaisuuden hiilineutraalissa yhteiskunnassa on tarjolla lähtökohtaisesti vain ilmastoystävällistä kausikasvisruokaa. Perustellusta syystä voi olla mahdollista saada erikseen myös eläinperäistä sekaruokaa.

Tällä hetkellä tilanne on päälaellaan ja yhteiskunta valitsee lähes joka päivä puolestamme paljon luonnonvaroja kuluttavan, eläinten oikeuksia loukkaavan ja epäterveellisen ruokavaihtoehdon. Millä perusteella?

Toki jokainen meistä voi jo nyt valita lautaselleen ilmastoystävällistä kausikasvisruokaa sekä vähentää lihan ja maitotuotteiden käyttöä. Tarvitaan kuitenkin isoja muutoksia myös yhteiskunnan rakenteissa. Sen lisäksi, että julkisissa hankinnoissa, kuten kouluruokailussa, suositaan kasvisruokaa, tulee käyttäytymistämme ohjata verotuksen keinoin. Esimerkiksi runsaasti luonnonvaroja kuluttavista ja kasvihuonekaasupäästöjä tuottavista elintarvikkeista, kuten lihasta ja juustosta, voitaisiin periä erillistä haittaveroa alkoholin ja tupakan tapaan samalla kun ympäristöystävällisen ruuan arvonlisäveroa voitaisiin laskea.

Ihmisillä pitää olla lisäksi oikeus tietää, minkälaiset hänen ostoskorinsa ilmasto- ja muut ympäristövaikutukset ovat. Ruokapakkauksiin tulisi sisällyttää tieto tuotteen aiheuttamien ilmastopäästöjen määrästä ainesosien ja ravintoarvojen tapaan. Lisäksi paljon kasvihuonekaasuja aiheuttavien ruoka-aineiden pakkauksiin voitaisiin painaa huomautus tai herättävä tietoisku tupakka-askien varoitusten tapaan.

Voisiko esimerkiksi joulukinkun kyljessä olla pääkallon kuva ja teksti ”liha tappaa”?

Kyselytutkimuksen mukaan 70 prosenttia eurooppalaisista haluaa tuotteiden hiilijalanjälkimerkinnöistä pakollisia. Ranskassa onkin jo vireillä lakiesitys, joka tuo elintarvikkeisiin pakolliset ympäristömerkinnät vuoteen 2011 mennessä. Ilmastomerkinnät ovat huomisen todellisuutta. Suomalaisista 35 prosenttia on jo nyt valmis toimimaan ympäristön hyväksi ruokavalintojen kautta. On selvää, että näiden ihmisten osuus nousee kun lihatuotannon karu todellisuus paljastuu.

Leo Stranius
ilmastoasiantuntija, Luonto-Liiton pääsihteeri